No niin jälleen kerran tuli todistettua se, että kiireellä ei ole mitään tekemistä leivonnan kanssa tai ainkaan ei SAISI olla. Itselläni tuli kiire isäinpäivän kakun tekemisen kanssa ja jouduin hieman muuttamaan totuttua järjestystä. Paistoin kakkupohjan illalla ja kun sen olin saanut täytettyä oli kello jo lähempänä puoltayötä. Yleensä valmistaessani kinuskitäytekakkua, niin kuorrutan kakun reunat sekä spritsaan päälle ruusukkeet ennen kinuskin kaatamista. Tällöin se ei pääse niin helposti valumaan reunojen yli vaan täyttää tilansa kakun päällä. Nyt ajan puutteen vuoksi oli kinuski keitettävä illalla, sillä keittäminen vie aikaa.
Tähän asti kaikki olikin hyvin; kakkupohja noussut hyvin, se oli täytettynä pöydällä ja kinuskikin keittyi hyvin kasaan. Sitten jotuenko väsymyksestä vai vain huolimattomuudesta, niin jäähdytin kinuskia 15-30 sekunttia liian kauan ja se ehti kohmettua hieman liikaa, jolloin se ei enää levittynyt ihan halutulla tavalla. Levitysyritys kuumalla veitsellä teki jäljen kinuskin pintaan. Ja seuraava virheeni oli, että minun oli pakko nostaa kakku pöydältä jääkaappiin ennen, kuin kinuski oli ehtinyt kovettua, joten pinta joka oli jo ehtinyt jähmettyä repeili ja pinnasta tuli repäleinen.
Pursotuksen sain tehtyä nyt aamulla, mutta ihan ei sekään mennyt halutulla tavalla, kun olen tottunut toiseen järjestykseen. Noh onneksi maku oli halutunlainen ja syöjät osasivat katsoa kakkua "oikeasta" vinkkelistä ja olla näkemättä sen kauneusvirheitä...
Onnea kaikille isille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti