Välistä asiaa hameesta eli tanssiaisasu osa 5

Tässä puvussa hameita riittää. Saatuani alushameen (eng. petticoat) valmiiksi oli vuoro alkaa valmistaa "välihametta" (eng. underskirt) sillä tämä tulee alushameen päälle ja tämän päälle tulee vielä toinen hame. Kokonaisuudessaan siis kolme hametta. Ja vuosisadalla saattoi alushameita olla useampiakin. 

Päädyin valitsemaan välihameen väriksi mustan koska ajatuksenani on, että voin käyttää samaa hametta myöhemminkin ja valmistaa siihen erilaisia yläosia ja päällihameita. Tälla tavalla asu näyttää "uudelta" ja pienen asuntoni karderobi ei pääse ylipursuamaan. Ja samalla se myös antaa loistavan pohjan asun muille väreille loistaa kirkkaina. Eurokankaasta löytyi perus polyesterisatiinia ja vaikka se ei olekkaan aikakauden asuille ominainen valinta oli hinta merkittävässä osassa valintaa. Ehkä joskus minulla on varaa valmistaa asu silkistä. Vaikka jos nyt kuitenkin ensin saisi tehtyä edes sen oikean keskiaika puvun. Noh saahan sitä haaveilla... 

Välihameen valmistus, saatuani kappaleet leikattua, meni yllättävän mutkattomasti vaikka hieman yllätyksenä tulinkin, että helmapoimutelmaa ei ommellakkaan helmaan, kuten alushameessa vaan se kiinnitetään hameen helman päälle. Niin ja en ensi alkuun huomannut jättää takasivusaumaa auki n. 8" matkalta, mutta onneksi sen sai korjattua vähällä vaivalla. Jouduin myös jälleen ompelemaan vyötärökaitaleen ennen helmakäännettä, sillä kaavan mukainen 40" (n. 100cm) pituus vaikutti liian pitkältä. Minun oli siis nähtävä hame "valmiina" alushameen päällä jotta näkisin helman mahdollisesti vaatiman lyhennyksen määrän. Tässä vaiheessa huomasin, että alushameen vyötärökaitaletta on pienennettävä reilusti, sillä nyt se valahti selänpuolelta, kangasmäärän painon vuoksi. 

Ja aivan kuten arvelinkin, niin sovittaessani hametta alushameen päälle huomasin, että helmassa on 2" eli n. 5cm liikaa pituutta. Tämä "liika pituus" sai minut miettimään mahdollisuuksia rakentaa röyhelöstä irroitettava ja käyttää ylimääräistä pituutta piilottamaan kiinnityskohdat, mutta koska asiassa on liian monta kohtaa jotka on ajateltava loppuun ennen aloittamista, päätin jättää välihameen nyt hetkeksi sivuun ja saatuani ratkaistua "ongelmat" palaan sen pariin. Seuraavaksi olisikin sitten päällihameen ja yläosan vuoro.

osa 6

Alushameen kahinaa eli tanssiaisasu osa 4

No niin pääsin sitten viimein ompelemaan alushametta kasaan, leikkaamistani paloista. Ja aivan kuten tuntuu olevan sääntö niin niin tämänkin projektin kanssa hetki menee hyvin ja sitten tulee ongelmia. Etukappaleen ja sivukappaleiden muotoslaskosten ompelu sekä kappaleiden yhdistäminen sujui ihan mukavasti eikä edes takakappaleen ompelemisen kanssa vielä tullut ongelmia, mutta...

En tiedä mikä olisi virallinen nimitys tälle kappaleelle (eng. flounce), mutta päädyin tässä käyttämään nimitystä takakappaleen alaosa. Kaavassa annettiin mahdollisuus valita joko suora tai laskostettu versio. Päätin itse valmistaa laskostetun version, koska näin hame saisi hieman enemmän nostetta. Kanagasvalintani vain tuotti tässä kohtaa ongelmia, sillä koska kangas on hyvin liukas ja "eläväinen", oli leikatessa tapahtunut kankaan liikkumista mistä johtuen suorat linjat eivät olleet täysin suoria. Ja kun mittailin laskoksia kankaaseen reunasta sain huomat ommeltuani laskokset, että ne eivät pysyneet tasaväleisinä.

Hetken aikaa houkutti ajatus, "se on vain alushame, se ei näy mihinkään ja se on mun oma hame, joten voin antaa olla", mutta niin vain päädyin purkamaan laskokset ja yritin silittää prässit uudelleen suoriksi. Toisella yrittämällä, sain laskokset hieman paremmin paikoilleen, vaikka eivät ne nyt aivan tasaisia olleet vieläkään. Olin kuitenkin huomattavasti tyytyväisempi lopputulokseen.

Helmakäänteiden kanssa oli hieman samaa ongelmaa, sillä sielläkin leikkatessa kangas ei ollut pysynyt aivan paikallaan, mutta sain käänteen ommeltua siistiksi ja olin siihen aivan tyytyväinen. Ohjeessa neuvottiin tässä vaiheessa (kun molemmat takakappaleet on yhdistetty ja ommeltu sivukappaleisiin) kiinnittämään helmapoimutelman, mutta epäilys alkoi nostaa päätään.

Kaavoissa sanottiin, että hameesta tulee 38" pitkä eli n.95cm, vyötäröltä lattiaan. Mittausteni mukaan tämän olisi minulle sopiva mitta, mutta voidakseni vielä helposti muokata pituutta päädyin kokoamaan hameen vyötärökappaleeseen, jotta voisin nähdä miten hame asettuu päällä. Tässä vaiheessa huomasin, että olen aivan liian "nalkkiutunut" nykyaikaisten vaatteiden rakenteeseen, sillä jouduin lukemaan ohjeet kolmasti ennen, kuin todella uskoin, että vain takakappale poimutetaan vyötärökappaleeseen. Jotenkin vain oli vaikeaa uskoa, että 53cm leveä takakappalaan puolikas poimutetaan 17 cm leveään vyötärökappaleen puoliskoon.  Ja kuitenkin kun olin sen poimuttanut sain huomata, että se olisi mennyt hyvin puolta pienenpäänkin tilaan. Minä epäuskoinen.

Saatuani hameen koottua (helmapoimutelmaa lukuunottamatta) huomasin, että mittauksissani oli tullut virhe ja vyötärökaitale oli minulle liian suuri. Koska olin juuri saanut kaiken ommeltua siististi kiinni, ei purkaminen ja uudelleen aloittaminen oikein houkuttanut ja päätinkin, että kiristän vyötärö sitten vaikka hakaneulalla, mutta juuri nyt en aijo sitä tehdä uudelleen.

Kaavassa oli mainittu, että aikakauteen sopii niin eri materiaalista kuten esim. pitsistä tai samasta materiaalista helmapoimutelman valmistaminen. Itse tein omani samasta kankaasta, sillä pitsivarastossani ei ollut mitään sopivaa juuri nyt ja rajallinen budjettini ei oikein sallinut ostaa sellaista. Helmapoimutelmalla oli pituutta lähes seitsemän metriä ja koska olen kokenut sen ärsyttävän hetken, kun poimutuslanka katkeaa ja joudut aloittamaan alusta. Halusin vähentää tätä mahdollisuutta ja omepelin poimutuslangan sik-sakilla ja käytin poimutuslankana 40:stä. Ja vaikka 6,45 metrin ompelemiseen menikin hetki oli poimuttaminen nopeaa.

Ensimmäinen osa siis silitystä vaille valmis. Tästä on hyvä jatkaa...

osa 5

Pienin askelin eli tanssiaisasu osa 3

Alku viikosta posti toi mukanaan jo aivan liian pitkään odottamani kaavat. 

Näillä olisi nyt sitten tarkoitus rakentaa tanssiaisasun alaosa. Odotin sormet syyhyten, että pääsisin kopioimaan kaavoja ja leikkelemään kankaita, joista kylläkin osa vielä puuttuu vaikka Eurokankaasta ja omista varastoista osan jo löysinkin. Vaan niinpä niin. Elämällä on tapana hidastaa kurveissa ja huomasin, että viikko hurahti melkoista vauhtia töissä. Noh piti sitten ottaa vähän velkaa ja jatkaa jatkaa päivää yöstä, mutta tulipahan kaavat kopioitua. 

TV:n (Truly Victorian) kaavoissa on melkoisen hyvin huomioitu myös meidät suurempien kokojen käyttäjät, mutta koska en aivan mahtunut heidän mittataulukkoonsa, jouduin tekemään pieniä muutoksia. Muutosten teko oli kylläkin todella helppoa, oikeastaan vain muutaman sentin lisäämistä reunoihin. Tämä oli aivan ihanaa, sillä jo pelkäsin joutuvani tekemään suuria muutoksia linjalla "leikkaa-liimaa-askartele"

Ja koska perustuksistahan se talokin lähtee oli minunkin aloitettava alushameesta. Siis siitä joka tulee alimmaiseksi. Englanniksi petticoat. Aidostihan se tulisi valmistaa puuvillasta, mutta koska kaapissa sattui olemaan tämä kangas

päätin, että oijon tässä suhteessa mutkia ja vaikka autenttisuus lentääkin ikkunasta niin budjetti pysyy tiukasti kuosissa. Materiaalin koostumusta en osaa sanoa, mutta selkeää tekokuitua ja koska se on vuosien ajan seissyt varastossa oli osaa rypyistä mahdoton saada suoraksi. Kankaan levys myös aiheutti hieman päänvaivaa, sillä kaavoissa oli leikkuusuunnitelmassa oli käytetty 45" kankaan leveyttä (n. 112,5cm) ja minun kankaani vaihteli 110 ja 112 cm välillä. Päädyin sitten leikkemään palaset siten, kuin ne parhaiten saa joten osa paloista leikattiin "vääräänsuuntaan". Ajattelin, että koska kyseessä on alushame niin sillä ei ole niin väliä, siftaako kangas hieman eri tavalla eri kohdissa.

Valmiit palat leikattuina. Tästä on sitten hyvä jatkaa.


Osa 4

Mennään hiljaa markkinoille, kun aamu sarastaa....

Aurinko helli syyskuista viikonloppua ja hyvä olikin, sillä tänä viikonloppuna vietettiin Pukkusaaressa, Sommelo ry:n järjestämiä muinaismarkkinoita. Itsekkin sitaisin muinaispukuni lautanauhvyöllä kiinni ja lähdin markkinoille. Itselleni tämä oli ensimmäinen kerta vaikka markkinoita onkin järjestetty jo aijemmin. 

Aivan kuten kunnon markkinoilla kuuluukin oli tarjolla paljon kaikenlaista ostettavaa. Tarjolla oli niin käsityöläisten taidonnäytteitä, kuin muinaisia herkkujakin. Olipa markkinaväen viihdykkeeksi paikalle saatu niin soittoniekkoja, kuin laulajattariakin (Inehmo). Lisäksi väellä oli mahdollisuus nauttia soturien koreudesta, sillä molempina päivinä nämä korskeat urhot kisasivat taitolajeissaan sekä antoivat näytöksen taistelutaidoistaan. 

Ja vaikka paikalla olikin paljon kotimaisia muinaisajan- sekä historian harrastajia eri yhdistyksistä (Sommelo ry:n sivuilta löytyy osallistuneet tahot) oli mukana väkeä myös balttianmaista. Muinaispukunäytöksessä olikin mahdollisuus tutustua muiden maiden pukuihin. 

Tunnelma markkinoilla oli lämmin ja iloinen ja vaikka kertani olikin ensimmäinen ei tämä takulla jää viimeiseksi. Suosittelen lämpimästi tutustumaan ensi vuonna. 

Ja mikä minusta parhaiten kuvasti tapahtuman ilmapiiriä oli tämän kuvan ottohetki.
(Kiitos Sommelo ja Harmaasudet)