tiistai 28. tammikuuta 2014

"Toinen joulu"

Siltä tänään tuntui, kiitos vanhemmiltani saaman joululahjan. Viikko sitten kävin tilaamassa pari ihanuutta ja viimein tänään sain pidellä niitä käsissäni. Ensimmäinen oli tämä: 
Maikki Kariston Lautanauhat suunnittelu ja kudonta. Kirja josta oli vuoden vaihteella otetu toinen painos. Kirja on minusta hyvä opas lautanauhojen maailmaan, sillä siinä on käsitety asiaa laaja-alaisesti aina taustasta, työvälineisiin ja sitä kautta nauhan valmistamiseen ja omien suunnitteluun. Kirjassa on myös paljon hienoja kuvia nauhoista ja pika vilkaistuani kirjaa sormet syyhyävät päästä koettamaan niistä useita.  
Toinen oli tämä:
Muoti tyylit ja vaate kautta aikojen. Tämä "tiiliskivi" sisältää kivasti tietoa vuosisatojen muodista. Vaatetusta on käsitelty niin miesten, kuin naistenkin näkökulmasta. Väliin mahtuu myös hienoja rekonstruktioita asuista. Loppupuolelta löytyy myös hakemisto, jossa mukana myös kuvia. Myös aikajanasivut kertovat pikapuolisesti muodissa tapahtuneet muutokset. 
Ruokaostoksia tehdessä oli "aivan pakko" kaiken varalta vilkaista kirjaosaston tarjontaa, jos vaikka alennukseen olisi tullut jotain kiinnostavaa... ja olihan sitä. Näkijän tytärtä olen himoinnut jo pidempään, mutta en ole raaskinut ostaa. Vielä kun saisi Siipirikon.
Ja aivan kuin kirsikkana kakussa oli, kun sain samalla reissulla haettua nettikirppikseltä hankkimani Utriot täydentämään kokoelmaani. Jäälleen kaksi kirjaa pois etsittävien listalta, mutta sitten pitää löytää kirjahyllystä tilaa niille. 

maanantai 27. tammikuuta 2014

Kohti keskiaikaharrastusta

Päätin viimeinkin rohkaituneena lähteä karuttamaan keskiaikatietoisuuttani ja ehkä löytää siitä itselleni harrastuksen. Päätin siis mennä Keskiaikaseura Hukka Ry:n sunnuntaitapaamisiin. 

Ja koska vieraisille ei ole kiva mennä kädet tyhjänä (varsinkaan ensimmäisellä kertaa) niin päätin leipaista kahden suklaan vuokaleivoksia. Ohjeen löysin näihin Peace, love and bubblegum - nimisestä blogista. Ja kun nyt ensimmäistä kertaa pääsin koettamaan juuri hankittua muffinssivuokaani niin voin vain ihmetellä, miksen ole sellaista tullut aikaisemmin hankkineeksi. Leivonnaisista tuli kauniin tasaisia ja kauniita. No juu hinta toimi pitkään karkottimena, lähes 15€ hinta tuntui kovin korkealta. Kunnes sitten kauppareissulla törmäsin kaupan omaan tuotesarjaan kuuluvaan 12 - muffinssinpeltiin jonka hinta oli 4,95€ niin ei sitä voinut jättää hyllylle. Oli se vain niin hyvä löytö, vaikka kotona oltiinkiin asiasta hieman eri mieltä. 
Tuplasuklaa muffinssit 

125 g voita
1,5 dl sokeria
1 vaniljatanko
2 munaa
2 dl vehnäjauhoja
1,5 tl leivinjauhetta
1/4 tl suolaa
3 rkl kaakaota
2 rkl maitoa
1/2 valkosuklaalevy

Vatkaa voi, sokeri ja vanilkatangon sisus kuohkeaksi. Lisää munat yksitellen vatkaten. Sihtaa joukkoon keskenään sekoitetut kuivat aineet. Lisää maito ja sekoita tasaiseksi. Paista 180 asteessa 12-15 minuttia (tarkista paistoaika, sillä itsellä uunin alatasolla vaati n. 20 min.)
Koristele jäähtyneet muffinssit halutessasi.

Niin, mutta miten sunnuntaitapaaminen meni? Kivasti. Hieman hirvitti, kun ei oikein tiennyt millaisen vastaanoton saa, olisiko ryhmä kovin yhteensitoutunut. Tuntisinko oloni kovin ulkopuoliseksi. Ei. Uusi ihminen otettiin innostuneesti vastaan. Kaikkiin kysymyksiin vastattiin ja myös tehtiin vastakysymyksiä, joilla helpotettiin kysymistä. Ensivaikutelmaksi jäi siis mukava ja lämmin porukka johon uudet ihmiset ovat lämpimästi tervetulleita. Nyt vain pitäisi alkaa mietiskellä omaa henkilöllisyyttään. 

perjantai 24. tammikuuta 2014

Juustoisia kakkuja

Kun kahdet syntymäpäivät osuivat viikon ajalle, niin tuli tarvetta tarjottavalle ja tällä kertaa päädyin valmistamaan täytekakun sijaan juustokakun. Tai siis kaksi. 

Ohjeeksi valikoitui Kinuskikissan Limejuustokakku, pienillä muutoksilla. 

Pohja: 180 g Digestive keksejä
75 g voita sulatettuna

sekoitetaan ja painellaan irtopohjavuoan pohjalle. Itse suosin leivinpaperia pohjalla, jolloin kakku on helpompi siirtää tarjoilualustalle. 

Täyte: 7 liivatetta
4 dl kermaa 
3 valkuaista
400 g maustamatonta tuorejuustoa
1 dl mehua
2 dl sokeria
1 vaniljatangon sisus
3 rkl vettä

Liota liivatteita n. 10 minuuttia kylmässä vedessä. Vatkaa valkuaiset ja kerma omiksi vaahdoiksiin ja yhdistä. Lisää tuorejuustoon limemehu sekä sokeri johon olet sekoittanut vaniljatangon sisuksen ja sekoita tasaiseksi. Yhdistä se sitten kerma-valkuaisvaahtoon. Kaada täyte sitten vuokaan jonka reunoille olet laittanut esim. leivinpaperista suikaleet jotka ulottuvat reunojen yli. Tasoittele pinta ja hytkytä vuokaa muutaman kerran. Laita sitten hyytymään jääkaappiin n.3 tunniksi, mieluummin yön yli. 

Kiille: 5 liivatetta
5 dl mehua

Liota liivatteet pehmeiksi. Valmista sillä aikaa limettimehu ja värjää se haluamasi vahvuiseksi elintarvikevärillä. Parhaiten värin erottuu vaaleapohjaisessa astiassa. Kiehauta 1/2 dl mehusta ja sulata liivatteet kuumaan nesteeseen. Yhdistä joukkoon loppu mehu ja jäähdytä. Lisää sitten lusikalla täytteen päälle. Anna hyytyä jääkaapissa.

Tältä kakku näytti ennen koristelua
ja tältä koristelu yrityksen jälkeen

Nyt näin jälkikäteen viisastuneena niin olisi ehkä kannattanut siivilöidä hedelmäliha pois niin olisi tullut sileämpi kiillekerros. Aloin myös harkita, että hankkisin leivontakalvoa, sillä reuna meni hiukkasen rosoiseksi, kun käytin leivinpaperia, mutta meni se näinkin. Myös käden vakautta täytyy alkaa harjoitella, sillä suklaapursotukset meni kyllä sen verran penkin alle. : /

torstai 16. tammikuuta 2014

Ritarijuhlaa Turun linnassa (osa 3)

Asusteethan ovat puvun yksi tärkeistä osista, joten halusin valmistaa neidin asuun kunnon lautanauhavyön. Vyö vaikutti olivan neidon mieleen, sillä puvun riisumisen jälkeen vyö puettiin normivaatteiden päälle. (ensimäisessä kuvassa värit vääristyneet)
 Käytin "solkena" tavallista D-rengasta. Lankana toimi Norjalaisen valmistajan Maija niminen 4-säikeinen lanka. 85% villaa ja 15% polyamidi.  
Mallin nimi on Hienoja koukkupolvia pienomenaisten kanssa ja se on 8:na kuviomallina tässä ihanaisessa kirjassa (Omenaisia ja Revonneniä - Suomalaisia lautanauhoja) jonka kävin hankkimassa viime kesä Turun keskiaikamarkkinoilta. Kirja on saamassa jatkoakin, joten sitä odotellessa on hyvää aikaa kokeilla kirjan muita malleja.

keskiviikko 15. tammikuuta 2014

Ritarijuhlaa Turun linnassa (osa 2)

Kun kaikki ritarit olivat valansa vannoneet ja saaneet ritarikirjansa oli meillä aikaa lähteä tutustumaan linnan näyttelytiloihin. Itsellä aikaa edellisestä vierailusta olikin päässyt kulumaan aivan hävettävän monta vuotta, joten odotin mielenkiinnolla kierrosta. 

Ja paljon katseltavaa olikin ja kaikkea ei millään ehtinyt katsella tai ihailla tarpeeksi kauan käytettävän ajan puitteissa, joten pitää oikeasti alkaa varata aikaa seuraavlle käynnille. Tällä kertaa (jostain kumman syystä) juuri vaatepuoli veti kiinnostustani puoleensa vaikka hyvin mielenkiintoisia olivat myös entisaikojen joulupöytien antimet.

Juhanan ja Katariinan pöydässä.
Vaan hieman erilaiselta näyttää tavallisen ihmisen pöydässä. Ei näy kullalla koristeltuja marsipaanileivoksia...
Jouluajan näyttelyssä oli esillä myös barokin ajan juhlapöyta.
Valitettavasti 1700-luvun joulupöytää ei päässyt ihailemaan, kuin lasin takaa.
Ja valitattavasti myös seuraavat ihanuudet oli suljettu lasien taakse, eikä niitä päässyt ihailemaan lähempää.


 
Noh ehkä parempi niin, sillä näin sormien syyhy oli pienempää. :)







tiistai 14. tammikuuta 2014

Ritarijuhlaa Turun linnassa (osa 1)

Loppiaisena Turun linnassa oli vuotuiset Ritaripäivät ja tänä vuonna oli siskontyttöni vuoro tulla lyödyksi ritariksi. Ja tällainen tärkeä juhla vaati toki uuden puvun. Mallia haettiin varhaisemmasta keskiajasta, kuin varsinainen ritariaika, mutta hyvin asu toimi mielestäni ihan hyvin. Hieman vain vielä on opeteltavaa miten pitkissä helmoissa kuljetaan, sillä huolimatta äidin ja isoäidin huomautuksista tuppasivat helmat laahaamaan maata. :)

Hieman vaikutti tilaisuus jännittävän, sillä sen verran totisena valaa luettiin...
mutta kyllä hymykin palasi, kun ritarikirja oli saatu.
Ja kun kuningas oli poistunut salista hoveineen saattoi valtaistuimellekkin pikaisesti istahtaa. Eihän sitä koskaan tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan...
 Niinpä...