Loppu hyvin kaikki hyvin eli tanssiaisasu osa 8

Epätoivoisen taistelun ja viime hetken korjausten jälkeen saatoin pakata asun matkaan. Pientä pelkoa koin kokonaisuutta purkaessani, olisivatko kaikki osat säilyneet matkan ajan ehjinä. Varsinkin naamio oli suurin pelkoni kode, sillä naamio, josta paljetit ovat rapisseet osittain pois, ei oikein innostanut.

Kaikki oli kuitenkin kunnossa ja saatoin nauttia ihanasta illasta mukavien ihmisten seurassa ja tanssia yömyöhään. 

Ja vaikka itse suurimalta osalta tanssien välissä (koska aivan kaikkia tansseja en vielä osaa) pyörinkin kameran linssin takana, niin ystävällinen sielu nappaisi muutaman kuvan kokonaisuudestani. Koska en kuitenkaan kovin viihdy linssin etupuolella, niin älkäämme välittäkö rautakankimaisesta poseerauksestani. :)

Tässä vielä kuva asusteistani: naamio joka jo on ehtinyt kadottaa muutaman koristeensa, pääkoristeesta (pantaosa piilotettiin hiusten alle) sekä kaulakorusta, jonka hankin nettikirppikseltä ja johon liimailin koristeet.

Apua! eli tanssiaisasu osa 7

Kolme päivää! Kolme päivää kun kaiken pitäisi olla valmista ja sitten mentiin rytinällä pusikkoon. 

Sain ommeltua yläosana toimivan liivin ja olin huolitellut sen kädentiet sekä pääntien ja olin sovittamassa sitä nähdäkseni kiinnitysten paikat, kun kauhukseni sain huomata, että vielä edellisenä päivänä kauniisti päälle solahtanut vaate ei enää mahtunutkaan. Olen kyllä kuullut ja itsekkin kokenut tätä "vaateteollisuuden salajuonesta", jossa vaatteet kutistuvat kaapissa, mutta vielä aijemmin ne eivät ole kutistuneet ennen sinne kaappiin joutumistaan. 

Ilmeisesti silityskeskukseni höyry oli liikaa tukikankaan materiaalille ja se kuroutui kasaan, joten minulta katosi lähes kymmenen cm ympäryksestä ja näin istuvassa vaatteessa se on paljon. Pakko myöntää, että itku tuli, sillä niin paljon hukkaan valunut työ harmitti. No päästyäni epätoivosta yli, oli leikattava uudet kappaleet (onneksi kangasta oli "ylimääräistä") ja haettava omista varastoista uusi tukikangas, sillä en uskaltanut riskeerata ja käyttää samaa "kutistumisriskin" vuoksi. 

Ja kai tää muuten olisi vielä ollut vain pikku vastaoinkäyminen, mutta kun tuon päällihameen kanssakin on saanut taistella niin alkaa väsymys taas nostaa likaista päätään. Tälläkin hetkellä päällihame odottaa sitä AHAA-elämystä, millä ilveellä saan sen laskokset kannattelemaan koko kankaan painon. Minulla kun etuosa on iso, niin lähes takakappaleen puolelle tulevat laskokset eivät jaksa kannatella poimuja vaan kangas roikkuu edestä, kuin esiliina konsanaan. Tein jopa niin radikaalin ratkaisun, että lyhensin hametta 123cm:stä 103cm:n, mutta ei sekään suurempaa hyötyä antanut.

Viime yönä sitten silitettiin tukikankaat paikalleen, jotta ne ehtivät "levätä", liimailtiin koristeita naamioon ja aloitettiin laahuksen koristelut. Tuntuu, kuin miljoona juttua pitäisi vielä ehtiä tehdä ja vuorokaudessa on vain rajallinen määrä tunteja. Tulikohan haukattua liian suuri pala?

Tässä muutama tunnelma kuva työn edistymisestä:

"Tyylin" täydennystä kirpputorilta

En ollut uskoa silmiäni, kun näin tämän aarteen eilen kirpputorilla.

 Nyt kun 40:ntä alkaa olla ihan kulman takana, niin nämä sopivat täydentämään "ikärouvan" lookin. Näiden takaa sitä onkin hyvä sitten tiirailla tanssiaisia ja pitää huoli, ettei mitään "moraalittomuuksia" pääse tapahtumaan. Ainona haittana on vain, että lasien vahvuus on hieman liian kova joten täytyy vielä etsiä optikko joka vaihtaa linssit hieman sopivammiksi.

Epätoivoa ja oivalluksia eli tanssiaisasu osa 6

Tanssileiri on jo melkein nurkan takana ja minulla alkaa paniikki nostaa päätään. Valmiina tai lähes valmiinahan on nyt alushame ja välihame, mutta vielä tekemättä on sekä pusero, liivi, että päällihame. Lisäksi olisi vielä valmistettava naamio ja haaveissa pyörii myös "pyrstö", jonka valmistuminen jää nähtäväksi. Tärkeimpinä olisi nyt yläosat ja päällihame. 

Päällihameen kappaleet sainkin jo leikatuksi, mutta koska tiesin jo ennen aloittamistakin, että juuri yläosan kanssa tulee olemaan eniten tekemistä, niin päätin siirtää hameen kappaleet hetkeksi syrjään ja keskittyä liivin proton valmistukseen. Tai no pitäisi oikeastaan sanoa protojen, monikossa, sillä ensimmäinen ja toisen proton jälkeen oli vielä tehtävä kolmas, koska liivi ei istunut vieläkään. Tässä vaiheessa alkoi epätoivo nostaa rumaa päätään. Alkoi tuntua, että en saa aikaiseksi toimivaa yläosaa. 

Ongelmana kun on, että olen yläosasta pienempi kuin alaosasta. Eli yläosa istuu hartioista ja rinnanympäryksestä, mutta kadonneen vyötärön kohdalle sitten tarvitaankin jo paljon enemmän tilaa. Ja kun katselee viktoriaanisia asuja niin suurimmassa osassa, jos ei lähes tulkoon kaikissa on hyvin kapea ja istuva vyötärö. Ja minulla ei ole sellaista, eikä edes korsettia jolla kursia kasaan. Ja vaikka olin jo kolmasti muokannut kaavaa lisäämällä siihen "väljyyttä" jonka maha vaatii, ei se vain toiminut. Luovuttaminen alkoi tuntua houkuttelevalta. 

Sitten päähän pälkähti, että kyllähän tuohonkin aikaan naisilla vatsa kasvoi, joten äitiysvaatteissa saattaisi olla ratkaisu. Joten eikun kaivelemaan Pinterestiin kokoamiani kansioita.(kaikki alla olevat kuvat on lainattu Pinterestistä) Ja sieltähän löytyi. Ja vaikka en nyt aidosti olekkaan raskaana, antavat ne pientä toivoa. 

1879

1880

1870

Näitä asuja katsellessa vain iski epävarmuus yläosani pääntien sopivuudesta. Olin edellisellä Tallinnan reissulla juuri hankkinut kaavat tätä asua ajatellen ja siinä oli tuo minun ihailemani pääntie, mutta kaikissa näistä asuista pääntie oli hyvin "suljettu". Mutta sitten aloin käydä läpi lisää ajan pukuja ja löysin nämä, joissa on juuri tuo pitkänmallinen neliö pääntie.

1878

1878

1879

Kolmannessa sovituksessa aloin miettiä millaisekse minun tulisi muokata yläosani helma, sillä käyttämäni kaava on osa mekkoa, jolloin sen olisi tarkoitus kiinnittyä hameosaan. Toisaaltaan vatsani vaatimat kaavamuutokset, myös muokkasivat sitä niin, että se ei sellaisenaan oikein näytä hyvältä. Sitten löysin muutamia asuja joissa helma ei ollut perinteisen tasainen tai pyöreä. Toisaalta mahdollisuus muokata helmaa, myös mahdollistaisi rakentaa siihen "istumisvaran", siis sen lisätilan, jonka vatsa vaatii istuttaessa. 

1872

1878-84

1874-76

Tässä vaiheessa tajusin, että saatan olla kiipeämässä takapuoli edellä puuhun. Sovittaessani yläosaa en ollut tullut miettineeksi miten paljon hame tulee tarvitsemaan tilaa. Yläosahan tulee takana hameen päälle ja tässä tapauksessa kolmen hameen. Hups...

Ja jotta voin sovittaa protoa hameiden päälle on minulla oltava kaikki hameet, joten taitaa olla paras valmistaa päällihamekkin ensin ja keskittyä vasta sitten uudelleen yläosaan. 

osa 7