Vaikeuksien kautta voittoon

Mikä siinä onkaan, että sitä sairastuu yleensä juuri sillä kaikkein huonoimmalla hetkellä? Ystäväni juhlapäivään oli enää vain muutamia päiviä, puvussa vielä paljon tehtävää ja minä makasin sairaana kaksi kallista päivää. Onnekseni ystäväni oli erittäin ymmärtäväinen ja säilytti luottamuksensa. 

Sovitettuamme hihojen proton pääsin leikkaamaan ne oikesta kankaasta ja valmistamaan hihoja. Kaavoittaessani hihojen sifonkista-alaosaa olin tarkoituksella halunnut välttää saumaa ja tällä tavoin säilyttää sifongin ilmavuuden. Tästä syystä en kokenut perinteistä reunakäännettä sopivaksi ja koska saumurini ei valmista rullapäärmettä päädyin ompelemaan hihansuut ompelukoneen siksakilla. 

Käänsin reunasta n. sentin verran ja ompelin kapeimmalla siksaskilla aivan reunasta. Lisätäkseni "lennokkuutta" venytin hihaa hieman ommellessa, jolloin saavutettiin hieman "kupruileva" reuna. Lopuksi pienillä terävillä ompelusaksilla leikkasin ylimääräisen käänteen pois aivan siksakin vierestä. 

Olin tyytyväinen hihoihin ja niin oli muuten ystävänänikin. Hihat taisivatkin olla puvussa se osa jotka kruunasivat puvun. 

Vaan sitten koeteltiinkin jälleen hermoja ja aikataulun pitävyyttä, sillä alusmekon helma ryttyili oikein kunnolla. Olin juuri saanut saumuroitua ja ommeltua helman, kun huomasin, että se ei ollutkaan onnistunut kerralla vaan jouduin purkamaan kaiken. Seuraavat neljä tuntia sitten istuin ja purin koneompeletta ja saumurointeja koko helmanpituudelta. Tässä vaiheessa usko puvun valmistumiseen oli koetuksella. Onneksi toisella kierroksella helma sitten asettui halutulla tavalla. 

Oman jännityksensä toivat myös päällipuvun kiinnitystä varten tehtävät nauhalenkit joiden valmistuksen tiesin teoriassa, mutta en ole koskaan aikaisemmin niitä yrittänyt valmistaa. Onnekseni ompelimon loppuunmyynnistä ostamani 70:n ompelulanka oli sopivan vaaleaa toimiakseen lenkkien pohjana ja sain siitä valmistettua lenkit jotka upposivat melkoisen hyvin päällipuvun reunaan. 

Myös aluspuvun kiinnityksen suhteen sain kärsiä kylmistä väreistä selkäpiirissä. Olimme sopineet ystäväni kanssa, että aluspuvun kiinnitys tulee nyörityksellä. Olinkin rakentanut selkäosan siten, että siihen saisi rivin sirkkoja hyvin kiinni. Tiesin paikasta jossa on kone jolla sirkkoja voidaan kiinnittää ja sieltä olisikin saanut pienet sirkat 0,60€ kpl (melko tyyriitä, etten sanoisi) sekä työ 5-20€, mutta he olisivat voineet ottaa työn sisään vasta kahden viikon kuluttua. Tämä ei siis sopinut aikatauluumme. 

Toki olisin voinut kiinnittää sirkat itse vasaroimalla, mutta kokemukseni aikaisemmista yrityksistä olivat sen verran huonot, että en kokenut vaihtoehtoa hyväksi. Joten ainoaksi vaihtoehdoksi jäi valmistaa nyörinreiät käsin. En ole koskaan valmistanut nyörinreikiä käsinompelemalla, mutta onnekseni löysin netistä ohjeita ja niiden perusteella sitten pakotin kankaaseen reikiä ja vahvistin niitä silkkilangalla ompelemalla juhlapäivän aattoa edeltävän illan ja yön. Liekö johtunut taitojen puutteesta, mutta 36 nyörinreiän valmistukseen meni lähes 9 tuntia. Lopputulokseen olin, kuitenkin ihan tyytyväinen.

Ja nyt kun salaisuuden säilyttäminen ei enää ole tarpeellista niin...

Onnea vielä toisensa löytäneille ja pitkää yhteistä matkaa!

Juhlapuku osa 3
Juhlapuku osa 2
Juhlapuku osa 1

Kaavoja, kaavoja, kaavoja...

Siinä missä parin päivän sairastelu ja aikataulujen alleen pissiminen aiheuttivat mielialan laskua, nosti postin saapuminen tänään mielialan korkealiitoon ja sai hymyn nousemaan huulille. 

Laitoin nimittäin viikko sitten Butterickille tilauksen sisään, kun heillä oli kaavat tarjouksessa, $1,41 eli 1,10€ / kpl ja kun heille oli tullut pari uutta historiallista kaavaa, en voinut vastustaa kiusausta.

Tänään nämä ihanuudet sitten saapuivat.

Vielä kun keksisi näille kaavoille kunnollisen säilytysratkaisun...

Juhlapuku osa 3

Juhlien päivämäärä alkaa lähestyä ja ilmassa alkaa tuntua pientä paniikkia. Rajallisen ajan ja budjetin
vuoksi emme tehneet päälliosasta lakanakangasprotoa, vaan laskin kaavoittaessa päälliosalle suuremman väljyyden ja leikkasin sen suoraan tulevasta kankaasta. Ensimmäisessä sovituksessa kaavoitus näytti ihan hyvältä, vaikkakin takaa hieman suunnittelin ottavani sisään. Päälliosaa oli tuettava, joten sisäänotto jäi
vielä tarkistettavaksi uudessa sovituksessa. Koska päälliosan halutaan olevan liikkuva ja liehuvan liikkuessa en halunnut tukea koko päälliosaa. Tästä syystä käytin kiinnisilitettävää kangaspohjaista tukikangasta vain puvun yläosassa.

Leikkasin tukikankaan loppuosan "sahamaiseksi", koska jos reuna olisi ollut suora oli se näkynyt kankaan läpi puvun oikealle puolelle. Sahalaitaisena reuna "katoaa" paremmin ja rajaa on vaikeampi huomata. Tukikangasta käytin myös paikatessani alusmekon vuorituksen "puutoksia", joista kerroin osassa 2. Puutokset syntyivät, koska jouduimme käyttäämään protokankaan aluspuvun vuorittamiseen ja koska meikkasin aluspuvun hieman muokattuna. Onneksi puutokset asettuivat helman reunaan sekä pääntielle, jossa ne suurimmaksi osaksi jäävät käänteiden alle. Ne oli kuitenkin paikattava, jotta käänteistä ja saumoista tulisi tarpeeksi tukevat. Paikkasin puutokset lakanakankaalla ja tukankaasta leikatulla nauhalla. Korjaukset tehtiin toki ystäväni suostumuksella.

Ystäväni oli muuttanut mieltää hihojen "liehukkeiden" suhteen ja ilmoittikin haluavansa liehukkeet pidemmiksi, kuin alunperin oltiin suunniteltu. Aluksi liehukkeiden oli tarkoitus olla lyhyemmät, koska ystäväni hieman epäili  aiheuttaisivatko liian pitkät hihat ongelmia. Näiden "haltiatar-hihojen" kaavoittamisessa käytin hyväkseni tätä valmiskaavaa (Butterick B4571).

 www.butterick.
Kaavan mitoitus oli sopiva lähes suoraan, sillä poikkeuksella, että muokkasin kaavan saumattomaksi. Minusta sauma sifonkihihassa oli rikkonut eteeristä vaikutelmaa. Tällä tavoin hihasta tuli myös hieman "runsaampi". Proton hihasta valmistin tavallisesta lakanakankaasta sekä kirpputorilta ostamastani voileeverhosta, koska voilee muistuttaa ominaisuuksiltaan paljon sifonkia, mutta on huokeampaa ja helpommin käsiteltävää.Sovituksessa myös päädyimme käyttämään tyllialushametta alusmekon alla, koska se nosti helman kauniisti esiin ja estää helmaa kietoutumasta jalkoihin. Kirpputori löydölle tuli siis käyttöä.

Juhlapuku osa 4
Juhlapuku osa 2
Juhlapuku osa 1

Sunnuntai kirppistelyä

Vermon raviradan parkkipaikalla järjestettiin tänään tämän vuoden viimeinen konttikirppis ja 

koska olen koko kesän haaveillut pääseväni sinne olisi se tänään tai ei ... Sääkin suosi 

kirppistelyä ja kun tuttavakin päätti lähteä seuraksi, ei tekosyille ollut tilaa. 

Vaikka olinkin ensimmäistä kertaa tällä kirpputorilla, vaikutti siltä, että myyjiä oli vähemmän, kun 

"tavallisesti" sillä näytti aivan siltä, kuin myyjille varatusta alueesta olisi ollu vain n. puolet käytössä. 

Mutta paikalla olleilla myyjillä on muutamia kaunokaisia, jotka päädyin vain kuvaamaan (myyjän suostumuksella) ja jättämään toisten löydettäviksi. Kuten tämän vuodelta 1827 olevan puuarkun joka olisi vaihtanut omistajaa 160€ :lla.  

 Ja tämän vanhan valokuvakansion hintaa en edes kysynyt. 

Samalla myyjällä oli pöydässään myös muuta mielenkiintoista tavaraa. Hieman 

tämänkaltaiselta näytti Pieni talo preerialla sarjan tohtorin laukku. 

Ja tällaisiin saatoin hyvin kuvitella kaikki pillerit ja eliksiirit. 

Kuinka moni onkaan uinunut tässä ensimmäisiä uniaan?. 

Tämäkin on kaunis, mutta en oikein usko sen sopivan ajatukseeni kotini sisustuksesta.

Mutta tälläkään kertaa en poistunut ilman sitä mitä menin etsimään. Olen hulluna 

Kaari Utrion kirjoihin ja olen kateellisena seurannut, kuinka Riiksu on blogissaan kertonut 

tekemistää kirjalöydöistä, juuri Vermon kirppikseltä. Lähdin liikkeelle Utrion kirjat mielessä. 

Ja kaksi kirjaa löytyikin hintaan 2€. Sekä pukuelokuva 2€:lla.

No juu tulihan sitä napsittua mukaan vähän muutakin...

Löysin keskiaikaisia ruokailuja varten itselleni kaksi savikulhoa, joista köyhdyin 2€, 

pussillinen ankkurinappeja maksoi 0,20€, työpaikalle rikkoontuneen reijittäjän tilalle uuden 0,29€, 

pikku prinsessalle muovitiara 0,50€, ja itselle (toivottavasti) uusiin kampauksiin solki 0,20€ 

sekä itselle ja muorille kolikkopussukka 1€ kpl. Lisäksi löysin rullan "lihapaperia" josta voi tehdä kiinnisilitettäviä kaavoja 2,5€:lla sekä kauan etsimäni taulunkehyksen jossa olisi vanhanaikaisesti lasi eikä pleksi. Nyt sellainen löytyi hintaan 8€ ja tästä kuulemme vielä...

Ja näin loppuun vielä pieni aivopähkinä. Mikä tämä on?

(Kuvassa on myyjän mukaan rotanloukko)

Sormikas, hansikas, käsine...

Tällä käsien peitteellä on monia nimiä ja monia muotoja, mutta sen käyttötarkoitus
tai pitäisi oikeastaan kai sanoa käyttötapa on muuttunut ajan myötä. Siinä missä ennen nainen
ei liikkunut missään ilman hansikkaita, käytetään niitä nykyään enimmäkseen suojaamassa kylmältä
syksyllä ja talvella.  Ja ollakseni rehellinen, niin itse en omista ainoitakaan kunnollisia hansikkaita,
vaan vain niitä halpaversio yhden koon sormikkaita. 

Käsineiden kohdalla asia kylläkin taitaa olla toisin, sillä tehdessäni inventaariota asustetarpeistossani
sain huomata, että voisin perustaa pienen käsinepuodin. Vai mitä mieltä olette...

(kuvat on otettu vain muistilistaa varten, joten laatu heikko)

 Kolme paria rennepituisia satiinikäsineitä

Kolme paria kyynärpituisia juhlakäsineitä

Kolme paria täyspitkiä juhlakäsineitä

Mustat pitsikäsineet 

Mustat sametikäsineet

Kaikki nämä on tulleet hankituiksi vuosien varrella ja niitä on käytetty erinäisissä teemajuhlissa ja
lainattu ystävien naamiaisiin tai peleihin. Mutta nyt sain kokoelmaani käsineet joita en taida lainata tai
edes käyttää. Tuttavani lahjoitti minulle käsineet joita hän on itse käyttänyt ollessaan 19 vuotias,
60-luvulla. Nämä valkoiset reikäkoristiset käsineet ovat nyt kokoelmani helmenä, kunnes joskus tulevaisuudessa siirtyvät perintönä seuraavalle käräilijälle. 

Menneen viikon aarteet.

Huh. Viikko hurahti ohi niin, ettei mukana meinannut pysyä. Työt pitivät sen verran kiireisenä, ettei tännekkään ehtinyt. Siitä syystä kerron aarteista joihin olen törmännyt tämän viikon aikana. Alkuviikko meni töiden parissa, mutta keskiviikkona päädyimme muorin kanssa Itäkeskukseen. Tarkoitukseni oli mennä ostamaan Suomalaisesta Kirjakaupasta silppuria ja pääsinkin niin pitkälle, että olin kantamassa laatikkoa kassalle, kun harhaileva katseeni osui johonkin jota oli pakko katsoa tarkemmin. Kysessä oli tämä kirja.

 Pikavilkaisulla tein päätöksen, että palautin silppurin hyllyyn ja kävelin kirjan kanssa kassalle. Kanteen on kuvattu keisarinna Maria Feodorovnalle kuulunut silkkipuku joka on koristeltu helmikirjailulla ja strutsinsulilla. Kirjassa on paljon aivan ihania kuvia venäläisistä vaatteista sekä asusteista niin maaseudulta, kuin kaupungistakin. Tässä muutamia kirjan upeista kuvista.

Tänään sitten piipahdin kirpputorilla ja tein lisää kirjalöytöjä. 

Kirja ei ollut hinnalla pilattu, sillä se maksoi vain 2€, mutta hinta ei ollut syy miksi päätin sen lunastaa. Enhän edes ole kutoja tai virkkaaja-tyyppiä. Ja aluksi katselinkin kirjaa siskoa ajatellen, sillä hän kutoo, mutta sitten tulin toisiin aatoksiin. Kirjan ideat ja kuvat olivat niin houkuttelevia, että en voinut jättää sitä ostamatta. 

Nämä toimivat hyvin idea kuvina ja muutamia ideoita jo sainkin niitä katsellessa. 

Kirjassa oli mukana myös perinteisempiä neulontaohjeita. 

Ehkä yllättävintä löydettävää kirjassa olivat reseptit joita oli muutama mukana. 

Resepteistä ainakin suklaamousse vaikutti sellaiselta, että aijon sitä jossain vaiheessa kokeilla.

Kirpputorilta löytyi myös kirja jota olen haaveillut voivani lukea jossain vaiheessa, mutta en ole raaskinut sitä hinnan vuoksi ostaa kaupasta (olen odottanut sen tuloa alennusmyyntiin), joten olin onneni kukkuloilla sen nähdessäni. Nimittäin tämän.

Koska olen hurahtanut Utrion historiallisiin romaaneihin, en ole tutustunut Hirvisaaren kirjoihin. Tämä on kuitenkin olllut pitkään harkinnassa, juuri teemansa vuoksi. Minua on aina kiehtoneet molempien naapurien Katariinat ja olenkin lukenut kaiken heitä koskevan mitä olen käsiini saanut. Enkä vain saman nimen vuoksi, vaikka olenkin etunimeni heiltä perinyt. : )

Poistomyynnin huumaa jälleen kerran

Jostain kummasta syystä askeleeni veivät jälleen kerran Atelje Teatron lopettajaismyynteihin. Oli ihan "pakko" tehdä työmatka kiertoteitse, jotta pääsi vielä kerran vilkaisemaan valikoimaa. No niin ja eihän sitten vilkaisuksi jäänyt. Tällainen saalis oli tällä kertaa.

Ostin lähes 5 m pellavasekoitetta(pellava-puuvilla) 5€ /m, 50-60 cm pitkiä vetoketjuja n. 0,70€ /kpl, sinistä pitsinauhaa 1€ /m, brodyyripitsiä 2,0€ /m, ompelulankaan vahvuus 70 2€ /rulla ja pussillisen metallilankoja 8€ joita voi käyttää myös koneompelussa.

Ja myyntiä on pidennetty lauantaina 1.9.12 loppuunmyynti on käynnissä vielä 11 - 18.00 joten todellakin kannattaa piipahtaa ostoksilla, jos ompelutarvikkeita käytät. Kankaitakin oli tullut uusia pakanloppuja myyntiin.