Punaista, mustaa ja hieman valkoista

Tänä vuonna oli vuorossa taas täysiä pyöreitä joten päätin juhlistaa niitä rakkaan harrastuksen parissa ja järjestää tanssiaiset. Vanhan teeman mukaan värityksenä asulleni oli musta-puna-valkoinen. Juhlavalmistelut pitivät minut sen verran kiireisenä, että asun valmistus jäi jälleen kovin viime tippaan, mutta saatiinhan sitä tästä huolimatta valmista. 

Alushameen valmistin valkaisemattomasta lakanakankaasta jota kävin hakemassa Ikeasta. Kaavana käytin Truly Victorianin kaavaa 170 ja mallia 3. Käytin aikanaan saman kaavan toista mallia tehdäkseni tanssiaispukunu alushameen josta kerroin täällä. Nyt käytettyäni puuvillaa sai hame ryhdikkäämmän muodon ja toimi mielestäni edellistä paremmin. 

Alushameen alle valmistin lakanakankaasta sekä vanhan tyynyn sisältä purkamastani vanusta tyynyn jolla aikaan saatiin hameen mallin vaatima takamuksen pidennys. Päädyin turnyyrin sijaan vain tyynyyn, koska koin omavani istumalihaksistoa ihan tarpeeksi jo entuudestaan ja suuren turnyyrin kanssa tanssiminen suuressa ihmisjoukossa on hankalaa. 

Välihameen materiaalin tilasin Jotexilta. Tämä verhokangas joka oli hieman olettamaani ohuempaa toimi kiitettävän hyvin ja olinkin tyytyväinen valmiiseen hameeseen. 2:sta 5m palasta jäi muutaman harhapalan jälkeen vielä niin paljon yli, että pystyn valmistamaan siitä asuun sopivan puseron tulevia käyttöjä ajatellen. Hameen valmisti alushameen kaavalla, pienin muutoksin takakappaleella.

Päällihameen kangas oli tullut ostettua jo jokin aika sitten toimintasa lopettaneelta Kirpun torilta ja tämä hieman paperimainen kangas toimikin oikein hyvin suunnitelmani mukaan. Nämä kaksi verhoa riittivätkin juuri ja juuri päällihameen ja yläosana toimivan liivin valmistamiseen. Päällihameesta ei aivan tullut odotetun kaltaista, sillä kaavaa suurentaessa en ollut poistanut tarpeeksi väljyyttä vyötäröltä ja näin ollen sinne jäi liikaa materiaalia. Päädyin kiireessä vain poimuttamaan sen kansaan, mutta seuraavaa hametta valmistaessa olisi hyvä korjata kaava. 

Ja koska asuun oli saatava jotakin valkoista valmistin puseron valkaistusta puuvillakankaasta. Ja eleganssia täydentämään valikoituivat myös mustavalkoiset sulat sekä valkoinen viuhka. 

Ilta oli erittäin onnistunut ja siitä jäi kuvien lisäksi paljon hauskoja muistoja joilla jaksaa seuraavat kymmenen vuotta seuraaviin isompiin juhliin. 

Samaa asua käytin vielä viikkoa myöhemmin tanssileirillä Majakoskella. 

Lautanauha Histel-asuun

 

Tämä versio mallista Hienoja koukkupolvia pienomenaisten kanssa on kanssaharrastajan tilaama nauha hänen esiliinaansa koristamaan. Valitettavasti kuva ei tää täysin oikeiutta väreille, mutta alammassa kuvassa kellestävän vihreä alkaa olla lähes oikeassa sävyssään. Nyt vain toivotaan, että tilaaja on tyytyväinen.

Kymmenen kesken, yksi valmiina

Vaikka elämä onkin taas mennyt pika vauhtia eteenpäin on sitä ehtinyt hieman tehdä käsitöitäkin välillä. Nyt vain jälleen ollaan siinä tilanteessa, että on miljoona keskeneräistä projektia menossa, mutta mikään ei vaan oikein tule valmiiksi. 

Noh yksi sentään. Nimittäin jälleen on muutama villalanka kerä saanut uuden olomuotonsa lautanauhana. Malli on jo tutuksi tulleesta Maikin ja Mervin lautanauhakirjasta 

(Omenaisia ja revonneniä) tällä kertaa malli nro. 7 Puuhunousevaisia. 

Väritys hyvin lähellä alkuperäistä mallia, koska korista sattui löytymään lähes samat värit. 

(kuvien laatu hieman heikko, josta pahoittelut)

Takaisin paluu

Täällä on ollu hiljaista jo jonkin aikaa, sillä vaikka kaikennäköistä on tullut tehtyä ja koettua niin koneeni päätti laittaa itsensä kesäteloille ja näin ollen pääsyni tiedonvaltateille vaikeutui. Nyt kuitenkin kesäteloilta ollaan taas palattu ja piakkoin pimenevien syysiltojen ratoksi onkin jo suuria suunnitelmia. 

Tässä kuitenkin pari tuotosta joita taukoni aika tuli tehtyä. Ensimmäinen vyö on ystävättären lahja ja toinen "lankavaraston kulutus" nauhaa. Varastoihin, kun on päässyt kerääntymään kerä jos toinenkin Novitan Wool-lankaa. Ensimmäisen nauhan malli löytyy kirjasta Omenaisia ja revonneniä ja toinen on muunnos netistä löydetystä mallista. 

Olipa kerran... ja niin edelleen

Mitä tehdä, kun saa kutsun syntymäpäivä juhliin joiden teemana on satu/fantasia? Noh tietysti aletaan paniikissa miettiä miksi hahmoksi pukeutua. Ja koska ihan perinteinen noidan varustus ei innostanut niin mieleen nousi ajatus ilkeästä kuningattaresta. Tässä vaiheess mielessä kävivät niin herttakuningatar, kuin pahatarkin, mutta lopullista inspiraatiota lähdin hakemaan Olipa kerran-sarjan Reginasta.

Budjetin ja ajan ollessa jälleen rajallinen päätin hyödyntää vanhaa kunnon tanssiaishamettani (jälleen kerran). Ja kun sitten varastoista löytyi vanhat "kimono" hihat alkoi suunnitelma hahmottua ja ostoskierrroksen jälkeen tästä lähdettiin liikkeelle:

Punanaamiosta löytyi musta peruukki sekä peruukkisukka, Eurokankaan palalaarista satiinikangas ja cybershopista ostettiin mustat piilolinssit.

Pakko kyllä myöntää, että puku tuli ommeltua yhdessä illassa ja sen se oli kyllä hieman näköinenkin, mutta toimi ihan mukavasti yhden illan ajan. Seuraavaa käyttökertaa ajatellen täytyy sitä kyllä hieman korjailla. Youtuben maailmasta löytyi mukavasti maskeerausohjeita Reginan meikistä, joita en kylläkään aivan orjallisesti noudattanut, sillä maskeerausarsenaalini ei sisältänyt kaikkea tarvittavaa.

Ilta meni kuitenkin mukavasti ja ystvättäreni kanssa saimme muutaman kuvankin yhteisistä asuistamme (ilkeys ja hyvyys), kiitokset kuvaajalle.
(Kuvat rajattuja, ystävättären yksityisyyden kunnioittamiseksi.) 

Jälleen yksi valmislautanauha kokeilu

Maikki Kariston ja Mervi Pasasen lautanauhakirja: Omenaisia ja revonneniä, Suomalaisia lautanauhoja, on ollut ahkerasti käytössä. Nyt voin ilokseni todeta, että viimeinkin on jälleen yksi nauha kokeiltu melko onnistuneesti läpi. 

Tässä on minun versioni kirjan nauhasta nro. 14 Tihjäkokkia lyhytpiikkitarhan kannikkojen kanssa. 

Kuten huomata saattaa, niin väritys on aivan eri johtuen siitä, että into päästä kokeilemaan nauhaa oli suuri ja varastoissa ei ollut sopivaa lankaa kuin kolmea väriä. Aluksi nauha oli vain tekeillä ilman mitään käyttötarkoistusta, mutta nyt sen on tarkoitus päästä kanssaharrastajan käsissä valmistuvaan pienen pojan tunikaa koristamaan. Sormeni ovat kovasti ristissä, että se kelpaisi. 

Näin lähikuvassa näkeekin sen ainoan asian joka hieman harmittaa, nimittäin reunassa näkyvät pitkähköt lanlajuoksut, jotka syntyivät lautojen kääntösuunnan muutoksessa. Minun piti Turun keskiaikamarkkinoilla käyttää tilaisuutta hyväkseni ja kysyä Merviltä, että millä tavalla työskentelyä muuttaa, jotta lanka asettuisi kauniimmin, mutta koska satuimme paikalle hänen olleessaan varattu, jäi kysyminen. Täytyy koettaa höryttämällä tasoittaa pintaa. 

Lankana käytin saksalaista Hot Socks -lankaa (50g ~ 210m) ja valmiin nauhan leveydeksi tuli 1,7cm.

Katsahdus markkina tuliaisiin

Tänäkin vuonna pääsin onnekkaasti osallistumaan Turun keskiaikamarkkinoille. Poiketen viime vuodesta olin tällä kertaa ei markkinoilla tarvinnut taarustaa yksinään vaan seuranani oli muutama muukin harrastaja. Ja kyllä täytyy myöntää, että näin markkinoita oli mukavampaa kiertää, sillä jotenkin vain se, että voi kommentoida asioita ja jakaa kokemusta toisten kanssa lisää tunnelmaa heti muutamalla pykälällä. Toisaalta tämä teki sen, että kovin montaa kuvaa ei tullut tällä kertaa napattua, mutta itse tuli oltua sitäkin enemmän kuvattuna. Osansa tähän kyllä teki se, että seurue jossa kuljin oli pukeutunut hyvin näyttäviin ja kauniisiin asuihin, jotka he olivat valmistaneet. Ja hyvin sattuen kaikilla meillä oli hieman erilainen asu ja hieman eri aikakautta. 

Mutta mikäs markkinavieras olisin, jos jotakin pientä ei olisi tarttunnut matkaan. Tässä minun "saaliini"

Matkaan tarttui kaksi käytösohjetta, syksyn tulevia juhlia ajatellen, pellavainen säkki, jolla ajattelin tavaroiden kuljetuksen sujuvan hieman huomaamattomammin, kuin sinisellä Ikea-kassilla. Lisäksi piti hankkia uusi puurolusikka, sillä vanhani oli sen verran paksu (muistuttaa puurokauhaa), että halusin hieman siromman ja käteen sopivamman version. 

Ja koska hukkalaisia ollaan, niin eihän koristeena voi olla muu kuin hukan pää. :)

Eräästä kojusta löytyi myös vyöhön tarkoitettu "jakaja" (en tiedä virallista nimitystä) joka laitetaan vyöhön ja sen renkaisiin saa useammankin pussukan tai tarvekalun kiinnitettyä roikkumaan. 

Histel kamppeiden täydennystä

Olen aivan into piukeana, sillä eilen sain käsiini viimeisimmäs ostokseni. Ja tällainen kasa kotiutui. 

Hieman purettuna sama: 

eli hopeanvärinen ruokalautanen johon vielä pitäisi valmistaa sopiva asu. Hmmm...

 hauskat lusikat ja veitset, vaikkakaan eivät nyt ihan aikakautiset, mutta sopivat niihin hetkiin,

 kun tunnelma ei ole aivan niin tarkka.

 muikkari asuuni sopiva juomasarvi. Minulla kyllä oli jo yksi, mutta pienempi, mutta tämän saa 

laskettua myös kädestään, eikä sarvea tarvitse tyhjentää kerralla.

Veitsi ja sarvi saattavat päätyä käyttöön jo huomenna, kun matkaan tämän vuotisille Turun keskiaikamarkkinoille. 

Kulttuurikierros kaupungilla sekä museossa

Tuli tuossa eilen vierailtua Tampereella. Päämääränäni oli käydä tutustumassa Työväenmuseo Werstaaseen jossa voi tutustua Tekstiiliteollisuusmuseoon. Werstas sijaitsee Finlaysonin alueella. (Museoon vapaa pääsy) Samassa paikassa voi tutustua myös Höyrykonemuseoon, mutta tällä kertaa itse jätin tämän väliin. 

Ja koska retkeillessä tunnetusti tulee nälkä ja jossain vaiheessa on syötävä, niin kutsuin ystävän nauttimaan ulkoilmalounasta ja hänen opastuksellaan sainkin siten tutustua Tampereen kaupunkikuvaan. Ja ihania paikkoja sainkin kierroksella nähdä.

Kierroksella tuli nähtyä niin Finlaysonin tehdasaluetta, tehtaan kirkko kauniine ykstyiskohtineen, pikkupalatsi sekä kodikas Tallipiha myymälöinen ja eläinasukkaineen. Tallipihan näyttelytilassa saattaa sisäänastuessan vielä aistia tallimaisen tunnelman, sillä tilan tuoksu on osattu säilyttää.

Ja lopulta päädyin museolle saakka jossa taas saattoi työväenmuseon puolella todeta kuinka paljon maailma ja asiat ovat muuttuneet vuosien aikana vai mitä mieltä olette näitä kuvia katsellessa? Vaikka täytyy myöntää, että entisajan tavaratalossa on saatu mahtumaan myymälään kaikki tarpeellinen. 

Tekstiiliteollisuusmuseossa taas mielenkiintoni veivät vanhat laitteet vaikka tarjolla olisi ollut paljon myös tekstiilejä ja kangasnäytteitä, mutta niiden taltioiminen lasien läpi olisi ollut äärimmäisen haasteellista. 

Tällä valmistettiin 1937 naisten saumasukkia

 Tämä taas on Leen sukkakone 1800-luvulta

Erilaisia koristenauhoja naisten pukuihin valmistettiin 1800-luvulla tällä. 

  1800-luvun lopulla käytössä ollut huhmare. 

Ja tässä yksi niitä laitteita jotka mullistivat 1800-luvulla vaateteollisuuden. Jacquad-kone. 

Tämä laite vuosisadan loppupuolelta.  

Tämän kaupunki vierailun jälkeen olikin hyvä istahtaa bussiin ja palata kotiin, jossa huomasi katselevansa kotikaupunkiaan taas aivan uudesta näkökulmasta. Löysin jälleen asioita jonka vuoksi arvostan omaa kotikaupunkiani.