Normaalisti, kun nainen saa kutsun tilaisuuteen jonka pukukoodina on hattu, hän kävelee joko tavaratalon naistenosastolle tai hattuliikkeeseen ja ostaa hattunsa sieltä. Tai jos tilaisuuden arvokkuus sallii hieman riehakkaamman hatun, saattaa hän kävellä naamiaistarvikkeita myyvään/vuokraavaan liikkeeseen. No niin painotus sanalla normaalisti. Minä en koskaan oikein kuulunut tähän normaaliin luokkaan.
No ensinnäkin, kun päänympärys ylittää naisille normin mitan niin hatun löytyminen vaikeutuu heti puolella. ja sitten, kun ei halua aivan sitä tavallisinta päänkoristetta, niin on melkein suoraa suunnistettava modistin puheille. Mitäs sitten jos ei ole varaa tai halua laittaa suurta summaan hattuun? Noh, kekseliäänä tyttönä sitä saadaan ainakin omasta mielestä aivan mahtava idea; teen itse oman hattuni.
Juuri näin...
No pengoin kaavavarastoani kun silmissä siinteli ajatus bonetista, mutta hetken harkinnan jälkeen tajusin, että aikatauluni on niin rajallinen, että hatun tekeminen alusta alkaen ei olisi järkevää. Muistelin sitten, että varastoissani olisikin pari kappaletta olkihattuja jotka on tullut hankittua juuri bonetteja ajatellen. Kaivoin hatut esiin, mutta niiden muokkaaminenkin olisi vaatinut aikaa ja en oikein uskonut onnistuvani siinä yhdessä illassa. Sitten mieleen muistui hattu jota käytin viime vuoden Ropeconissa ja haaveeni viktoriaanisesta ratsastushatusta. Joten päätin kokeilla pääsisinkö askeleen lähemmäs unelmaani.
Tältä hattu näytti ennen uudelleen muokkausta:
Halusin etureunan hieman enemmän kaartuvan otsalle joten höyritin sitä lisää, taivutin reunaa keraamista ruukkua vasten, kunnes hattu jäähtyi. Sitten alkoi sifongin asetteluyritykset. Kuudennen yrityksen jälkeen päätin prässätä kankaat laskoksille jotta kangas asettuisi hatulle paremmin. Ja muutaman tunnin asettelun ja prässäämisen jälkeen sain, kuin sainkin sifongin asettuman siedettävästi hatulle, mutta ah, kiireessä ompelin sen kiinni ensin hieman vinoon, joten purkuhommiin, mutta uudelleen kiinnityksen jälkeen olin aivan tyytyväinen lopputulokseen.
Vielä rintarossi paikalleen ja hattu oli valmis huomista tapahtumaa varten.
Jaa...niin mutta mitäs muuta sitä sitten pukee päällensä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti