sunnuntai 30. syyskuuta 2012

Vaikeuksien kautta voittoon

Mikä siinä onkaan, että sitä sairastuu yleensä juuri sillä kaikkein huonoimmalla hetkellä? Ystäväni juhlapäivään oli enää vain muutamia päiviä, puvussa vielä paljon tehtävää ja minä makasin sairaana kaksi kallista päivää. Onnekseni ystäväni oli erittäin ymmärtäväinen ja säilytti luottamuksensa. 

Sovitettuamme hihojen proton pääsin leikkaamaan ne oikesta kankaasta ja valmistamaan hihoja. Kaavoittaessani hihojen sifonkista-alaosaa olin tarkoituksella halunnut välttää saumaa ja tällä tavoin säilyttää sifongin ilmavuuden. Tästä syystä en kokenut perinteistä reunakäännettä sopivaksi ja koska saumurini ei valmista rullapäärmettä päädyin ompelemaan hihansuut ompelukoneen siksakilla. 
Käänsin reunasta n. sentin verran ja ompelin kapeimmalla siksaskilla aivan reunasta. Lisätäkseni "lennokkuutta" venytin hihaa hieman ommellessa, jolloin saavutettiin hieman "kupruileva" reuna. Lopuksi pienillä terävillä ompelusaksilla leikkasin ylimääräisen käänteen pois aivan siksakin vierestä. 
Olin tyytyväinen hihoihin ja niin oli muuten ystävänänikin. Hihat taisivatkin olla puvussa se osa jotka kruunasivat puvun. 

Vaan sitten koeteltiinkin jälleen hermoja ja aikataulun pitävyyttä, sillä alusmekon helma ryttyili oikein kunnolla. Olin juuri saanut saumuroitua ja ommeltua helman, kun huomasin, että se ei ollutkaan onnistunut kerralla vaan jouduin purkamaan kaiken. Seuraavat neljä tuntia sitten istuin ja purin koneompeletta ja saumurointeja koko helmanpituudelta. Tässä vaiheessa usko puvun valmistumiseen oli koetuksella. Onneksi toisella kierroksella helma sitten asettui halutulla tavalla. 

Oman jännityksensä toivat myös päällipuvun kiinnitystä varten tehtävät nauhalenkit joiden valmistuksen tiesin teoriassa, mutta en ole koskaan aikaisemmin niitä yrittänyt valmistaa. Onnekseni ompelimon loppuunmyynnistä ostamani 70:n ompelulanka oli sopivan vaaleaa toimiakseen lenkkien pohjana ja sain siitä valmistettua lenkit jotka upposivat melkoisen hyvin päällipuvun reunaan. 
Myös aluspuvun kiinnityksen suhteen sain kärsiä kylmistä väreistä selkäpiirissä. Olimme sopineet ystäväni kanssa, että aluspuvun kiinnitys tulee nyörityksellä. Olinkin rakentanut selkäosan siten, että siihen saisi rivin sirkkoja hyvin kiinni. Tiesin paikasta jossa on kone jolla sirkkoja voidaan kiinnittää ja sieltä olisikin saanut pienet sirkat 0,60€ kpl (melko tyyriitä, etten sanoisi) sekä työ 5-20€, mutta he olisivat voineet ottaa työn sisään vasta kahden viikon kuluttua. Tämä ei siis sopinut aikatauluumme. 
Toki olisin voinut kiinnittää sirkat itse vasaroimalla, mutta kokemukseni aikaisemmista yrityksistä olivat sen verran huonot, että en kokenut vaihtoehtoa hyväksi. Joten ainoaksi vaihtoehdoksi jäi valmistaa nyörinreiät käsin. En ole koskaan valmistanut nyörinreikiä käsinompelemalla, mutta onnekseni löysin netistä ohjeita ja niiden perusteella sitten pakotin kankaaseen reikiä ja vahvistin niitä silkkilangalla ompelemalla juhlapäivän aattoa edeltävän illan ja yön. Liekö johtunut taitojen puutteesta, mutta 36 nyörinreiän valmistukseen meni lähes 9 tuntia. Lopputulokseen olin, kuitenkin ihan tyytyväinen.
Ja nyt kun salaisuuden säilyttäminen ei enää ole tarpeellista niin...
Onnea vielä toisensa löytäneille ja pitkää yhteistä matkaa!

Juhlapuku osa 3
Juhlapuku osa 2
Juhlapuku osa 1

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti