Loppiaisena Turun linnassa oli vuotuiset Ritaripäivät ja tänä vuonna oli siskontyttöni vuoro tulla lyödyksi ritariksi. Ja tällainen tärkeä juhla vaati toki uuden puvun. Mallia haettiin varhaisemmasta keskiajasta, kuin varsinainen ritariaika, mutta hyvin asu toimi mielestäni ihan hyvin. Hieman vain vielä on opeteltavaa miten pitkissä helmoissa kuljetaan, sillä huolimatta äidin ja isoäidin huomautuksista tuppasivat helmat laahaamaan maata. :)
Hieman vaikutti tilaisuus jännittävän, sillä sen verran totisena valaa luettiin...
Niinpä...
Hieman vaikutti tilaisuus jännittävän, sillä sen verran totisena valaa luettiin...
mutta kyllä hymykin palasi, kun ritarikirja oli saatu.
Ja kun kuningas oli poistunut salista hoveineen saattoi valtaistuimellekkin pikaisesti istahtaa. Eihän sitä koskaan tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan...
Nuo kaksi viimeistä kuvaa ovat niin hauskat! Olen sinun blogiasi käynyt useasti lueskelemassa ja joka kerta naurattaa, kun nuo kuvat teksteineen osuvat silmiin. :)
VastaaPoistaKiitos. Mukavaa jos ovat viihdyttäneet. :)
VastaaPoista