No niin Ropeconi tuli ja meni. Jälleen siis yksi asia toteutettu josta on haaveiltu jo pitkään.
Mutta coni asuni. Huh.
Saatuani kaavoituksen tehtyä kävin saksien kanssa kankaan kimppuun. Tässä vaiheessa kuitenkin ilta oli jo sen verran pitkällä, että päivänvalo oli hiipunut ja jouduin turvautumaan sähkövaloihin. Hämmästykseni oli suuri, kun liilana ostamani kangas olikin sininen. No tässä vaiheessa oli enää myöhäistä tehdä joten aloitin leikkemään kankaasta miehustaa, johon oli kaavoittanut laskoksia.
Ja kuten yleensä käy silloin, kun kiireessä tekee ja ajatukset ei oikein ole ajantasalla. Sain leikata etukappaleen kaksi kertaa. Ensimmäisellä kerralla oli kaavoittanut pieleen, sillä en ollut jättänyt laskoksiin tarpeeksi "saumavaraa" yläosaan. Lopulta miehusta kappaleet tuli leikatuiksi ja pääsin laskostamaan ne. Huh. Kuumana päivänä kuuman silitysyksikön höyryssä olo oli, kuin turkkilaisessa saunassa, mutta sainpahan laskostettua.
Kun sitten miehusta oli valmiina oli vuorossa hihojen leikkuu ja kiinnitys. Tässä vaiheessa vastoinkäymisten tullessa eteen alkoi usko asun valmistumiseen olla todella tiukassa. Nimittäin saatuani ensimmäisen hihan ommeltua paikalleen sain huomata, että se oli käsivarren kohdalta liian tiukka. Koska en halunnut hihoihin kiiloja, jotka kertoisivat jokaiselle, että hihat olivat liian pinet ja niitä oli jouduttu suurentamaan, kuvittelin voivani rakentaa hihaan laskostetun lisäkappaleen. No tuumasta toimeen ja hiha halki, lisä kappale paikalleen ja sitten aloin koettaa laskostella sitä. Juu ei.
Se ei toiminut ei millään. Epätoivo alkoi nostaa päätään, sillä kangasta oli enää hyvin vähän jäljelllä ja tiesin, että en saisi siitä enää kahta täyspitkää hihaa millään. Sitten jostain väsyneiden aivojeni perukoilta sain ajatuksen, että jos yksinkertaisesti katkaisen hihan n. kyynärtaipeen kohdalta ja kellotan yläosaa niin saisin hihaan tarvittavan tilan ja saisin molemmat hihat vielä leikattua jäljellä olleesta kankaasta. No sitten kaavoitettiin taas.
Kankaan rajallisuuden vuoksi hihan pussimaisuus jäi hieman liian pieneksi, mutta ne toimivat ihan hyvin. Hihan alaosat tehtiinkin sitten ompelemalla palasia toisiinsa ja piilottamalla saumat laskos pohjiin. Toisen hihana kohdalla vain tajusin vasta ommeltuani sen kasaan, että laskokset eivät pysy paikallaan ilman päällitikkausta ja koska hihansuu oli niin pieni että se ei mahtunut koneen alle, jäi toisessa hihassa se tikkaamatta.
Tässä vaiheessa perjantai yö alkoi olla jo kääntymässä lauantaiksi ja puserosta puuttuivat vielä kiinnitykset. Olin ajatellut suoria mutkia ja tehdä kiinnityksen neppareilla ja ommella päälle koristeeksi napit, jotka karsiutuivat muorin nappilaatikon sisällöstä sopivimpina. Eli alemmassa kuvassa näkyvät liilat napit.
Ja kuten yleensä käy silloin, kun kiireessä tekee ja ajatukset ei oikein ole ajantasalla. Sain leikata etukappaleen kaksi kertaa. Ensimmäisellä kerralla oli kaavoittanut pieleen, sillä en ollut jättänyt laskoksiin tarpeeksi "saumavaraa" yläosaan. Lopulta miehusta kappaleet tuli leikatuiksi ja pääsin laskostamaan ne. Huh. Kuumana päivänä kuuman silitysyksikön höyryssä olo oli, kuin turkkilaisessa saunassa, mutta sainpahan laskostettua.
Se ei toiminut ei millään. Epätoivo alkoi nostaa päätään, sillä kangasta oli enää hyvin vähän jäljelllä ja tiesin, että en saisi siitä enää kahta täyspitkää hihaa millään. Sitten jostain väsyneiden aivojeni perukoilta sain ajatuksen, että jos yksinkertaisesti katkaisen hihan n. kyynärtaipeen kohdalta ja kellotan yläosaa niin saisin hihaan tarvittavan tilan ja saisin molemmat hihat vielä leikattua jäljellä olleesta kankaasta. No sitten kaavoitettiin taas.
Tässä vaiheessa perjantai yö alkoi olla jo kääntymässä lauantaiksi ja puserosta puuttuivat vielä kiinnitykset. Olin ajatellut suoria mutkia ja tehdä kiinnityksen neppareilla ja ommella päälle koristeeksi napit, jotka karsiutuivat muorin nappilaatikon sisällöstä sopivimpina. Eli alemmassa kuvassa näkyvät liilat napit.
Väsymys alkoi vain sen verran painaa, että jaksoin ommella vain muutaman nepparin ja loput jouduin jättämään lauantai aamuun. No lopulta nepparit ommeltiin paikalleen vain hetkeä ennen pukeutumista, sillä aamulla oli vielä pikalyhennettävä alushametta ja ommeltava vanhaan mustaan hameeseen uusi vyötärökappale. Samoin piti koristella musta hattu jonka olin tuunannut. Mutta hatusta kerron toiste lisää. : )
Ja tältä asu sitten näytti joskus klo: 01.00 aikaan, kun oli tanssittu neljä tuntia.
Asusta tuli mieleen vanhan ajan vanhapiika opettajatar. : D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti