Hattuilua

Kyllä kannatti taas piipahtaa kirpputorilla. Samasta pöydästä josta viikko sitten löysin pienen mustan hatun, josta kerroin täällä, löytyi nämä kolme ihanuutta.

 Tämä on hyvin samanlainen, kuin edellinenkin hattu, vain rusetti on hieman erilainen ja tällä kertaa harso oli ehjä. Aijon, kuitenkin tuunata tämänkin hatun uuteen uskoon olemattomilla modistin taidoillani.

Tämä mini pillerihattu teki olon heti jotenkin kujeilevan tyttömäiseksi. Alustavat suunnitelmat tämänkin varalle jo on, mutta kun vielä löytäisi aikaa...

Tämä kaunotar vei sydämeni samantien. Se saa jäädä juuri tällaiseksi. Ehkä jossain vaiheessa kehitän sille arvoisensa asun. Tai sitten kohdalle osuu tilaisuus johon voin sen pukea. 

Mutta kesäkuu kiitää kovaa vauhtia kohti loppuaan ja Turun Keskiaikamarkkinat ovat aivan nurkan takana. Minulla periaatteessa on asu, vaikkakin jo ehdin haaveilla oikeamman alusmekon ompelemisesta, mutta päähinettä minulla ei ole minkäänlaista. Löytyisiköhän kirpputorilta sopivaa päähinettä?

Suvisen sunnuntain saalis

Olipas ihana sunnuntaipäivä eikä vähimmässäkään määrin siksi, että tein pitkästä aikaa löytöjä kirpputorilta. Ensimmäisenä silmiini osui tämä Tiikkipuinen kulho, jota ajattelin käyttää tulevan kesä keskiaikamarkkinoilla eväiden syömiseen. En ole aivan varma, kuinka hyvin se kestää nesteitä, mutta eiköhän se toimi ainakin vähemmän nestemäisten eväiden syömiseen. 

Seuraavaksi mielenkiintoni herätti tämä:

Aikani tätä pyörittelin ja mietin, sillä lapussa kerrottiin pienistä ruostevaurioista, mutta lopulta päädyin viemään pussin kassalle ja sen mitä sisältä paljastuu näette tässä:

Oli kaksi pientä ja eri muotoista vuokaa, joita hieman mietin, että tuleeko niille käyttöä.

Pieni kakkuvuoka johon saatoin jo kuvitella hyydyttäväni koristeellisia hyytelöitä aivan, kuin viktoriaanisena aikana. Onneksi lapussa mainitut ruosteläikät ovat vuan ulkopuolella. 

Tämä piirasvuoka on hieman liian iso yhdelle, mutta toimisi hyvin vaikka kesäisellä piknikille ja sopii hyvin jaettavaksi. Pehmeä sokerikakkupohja, viileää vaniljakreemiä ja tuoreita mansikoita.

Tässäkin vuoassa oli hieman ruostetta, mutta onneksi tässäkin se on ulkopuolella. Tässä voi jo melkein nähdä pienet pateet ja jäädykkeet joita haluaisin kokeilla. Ehkä jo pian. 

Pöytiä penkoessani törmäsin kahteen kaunottareen joita uskon voivani hieman tuuna uuteen uskoon.

Tämän pienois hatun harso oli rikki ja hattu osa oli kuorrutettu vaaleilla karvoilla. Edellisellä omistajalla siis mitä ilmeisemmin on ollut kissa. : )

Tämä mustasta huovasta valmistettu "pata-hattu" oli sen verran siistikuntoinen, että jos vain päänuppini ei olisi tälle hattumallille liian iso olisi siitä voinut tulla hyvä hattu loppu syksyyn. Hankin hatun ajatuksella, että kärsivällisellä höyryttämisellä saattaisin saada muokattua hattua uusiksi.

Ja vielä viimeisenä vaan ei varmasti vähäisimpänä löysi tämä kaunokainen vielä minun luotani uuden kodin.

 Eihän ladyllä voi olla liikaa viuhkoja. Eihän? 

Löytöjä ja leivonnaisia

Suklaiset leivonnaiset

( Mokkapalat)

Pohja:

2 munaa

3 dl sokeria

4,5 dl jauhoja

2,5 tl leivinjauhetta

2 tl vaniljasokeria

1 rkl kaakaota

1,5 dl maitoa

150 g voita tai margariinia

Kuorrute:

5,25 dl tomusokeria

1,5 rkl kaakaota

3tl vaniljasokeria

6 rkl voi- tai margariinisulaa

6 rkl vahvaa kahvia 

(tai appelsiinimehua)

Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää munavaahtoon. Lisää joukkoon maito sekä sulatettu rasva. Sekoita tasaiseksi. Kaada taikina leivinpaperoidulle uunipellille. Paista 175 asteessa n. 15 minuuttia. Kokeile tikulla kypsyyttä. Anna jäähtyä.

Siivilöi kulhoon tomusokeri sekä kaakao. Lisää muut aineet ja sekoita tasaiseksi. Lisää halutessasi kahvia tai voisulaa, jos kuorrute tuntuu liian jähmeältä. Levitä kuorrute kakkulevyn päälle. Koristele strösseleillä, kookoshiutaleilla tai vaikka raastetulla appelsiininkuorella. 

Sain harrastusryhmän kautta kutsun illanviettoon ja aikomukseni oli valmistaa appelsiini-suklaaleivoksia, mutta en tiedä missä ajatukseni olivat kun kaupassa tarvikkeita ostelin, sillä vasta kotiin päästyäni tajusin unohtaneeni ostaa appelsiineja. Tein sitten perinteisellä ohjeella ja täytyy vain toivoa, että silti maistuvat.

Ja kauppareissulla jäi matkaan taas pari kappaletta dvd-elokuvia. Lady Janea en ole vielä nähnyt, mutta Hysterian kävin katsomassa elokuvissa ja täytyy sanoa, että välillä nauroin vedet silmissä. 

Hankintoja lahden takaa

Elämässä ei aina kaikki mene niin kuin tuossa kuuluisassa lausahduksessa. Niinpä kävi tälläki kertaa. Tein tässä reissun tuonne Tallinnaan aikomuksenani käydä Karnaluksissa täydentämässä hieman varastojani. No pääsin maihin ja päädyin tuhlaamaan taksiin, kun en jaksanut jäädä odottelemaan bussia. Päästyäni talon pihaan jossa Karnaluks sijaitsee ja seisoessani siinä 6€ köyhempänä tajusin kauhukseni, että olin sitten jättänyt kaikki varaamani käteiset hyttiin. Niinpä. Hetkeen en tiennyt purskahtaakko itkuun vai nauruun. 

Taskunpohjalta löytyi 4€, joten päätin mennä sisään ja tehdä ainakin kattavan katsauksen tarjontaan ja valmistella ostoslistaa sitten seuraavaa käyntiä varten. Mutta ei niin pientä summaa, ettei jotain olisi matkaan jäänyt kotiin tuomisiksikin.

 Tämä setti maksoi 3,62€. Saumurilanka jos toimii, niin tulee olemaan hankintalistalla, sillä tuohon hintaan voi jo hankkia hieman värivalikoimaakin. Puuvillalangoista ajattelin kokeilla valmistaa lautanauhatekniikalla tehdä koristenauhaa. Samasta syystä hankin nämä langat ostoskeskuksessa sijainneesta lankakaupasta. Lanka kun vaikutti hieman ohuemmalta, kuin tavallinen Novita Wool.

Ja tulipahan Tallistan hankitti reissulta myös hieman lisää tarpeistoa keskiaikaharrastukseenkin, 

nimittäin tämä:

Jotenkin tämä sopii paremmin keskiaika-asun kanssa, kuin sarveni, joka taas menee paremmin muinaisasun kanssa. Ja jos oikein haluaa "hienostella" niin aina voi käyttää laseja jotka löysin kirppikseltä jokin aika sitten.  Ja nyt sitten uupuu vain se, että saisi aikaiseksi valmistaa sen oikeasti keskiaikaisen asun. 

"MD" osa 2

Asun ensimmäinen sovitus saatiin tehtyä tai pitäisi oikeastaan sanoa raakasovitus, sillä tarkoitus oli vain katsastaa ollaanko oikeilla jäljillä. Ja oltiinko? No kyllä ja ei. 

Materiaaleihin oltiin ihan tyytyväisiä. Paljettimekko aiheutti hieman epäilyksiä, mutta kunhan saadaa vetoketju paikoilleen niin voidaan sovittaa kunnolla ja merkitä sisäänottopaikat. Helma oli tuttavan mieleen liian pitkä, joten nyt sitten työllä ja vaivalla löytämäni vetoketju onkin liian pitkä. En kuitenkaan halunnut haaskata hyvää ketjua, joten päädyin sitten kaivelemaan työkalut pakista ja lyhentämään sitä. Muutaman työkalun aiheuttaman nirhaman ja parin voimasanan jälkeen sain kuin sainkin vetoketjun lyhennettyä.

Suurimman päänvaivan kuitenkin aiheuttaa takin yläosa joka ei istu kunnolla. Otimme mitat vanhasta takista joka oli sopivan kokoinen, mutta jossain ollaan menty silti vikaan. Jostain syystä takki jää törröttämään rinnan ja kainalon väliltä. Olen hieman ulalla, sillä aikaisemmin tähän paikkaan ei ole jäänyt ylimääräistä ja sen aiheuttavan vian löytäminen ja pois kaavoittaminen on nyt edessä. On kai vain lähdettävä kokeilemaan katsomaan miten vika poistuu.

Vappu 2013

Kotiompelijattaren päiväkirja toivottaa kaikille 

oikein keväistä Valpurin-päivää!

Sitruuna vuokaleivos

(http://www.dianasdesserts.com/index.cfm/fuseaction/recipes.recipeListing/filter/guest/recipeID/2625/Recipe.cfm)

4 dl jauhoja

1 tl leivinjauhetta

1/2 tl soodaa

1/4 tl suolaa

110 g voita

1 1/4 dl sokeria

1 rkl vailjaesanssia

2 kananmunaa

1 prk kermaviiliä

1 tl sitruunan kuorta raastettuna

Vatkaa voi, sokeri ja vaniljaesanssi vaahdoksi. Lisää munat yksitellen hyvin vatkaten. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää vuorotellen kermaviilin kanssa vaahtoon. Vatkaa vain sen verran, että sekoittuvat. Lopuksi sekoita joukkoon sitruunankuori. Jaa vuokiin ja paista 180 asteessa n. 15 - 18 minuttia. 

Koristele hyvin jäähtyneet leivonnaiset haluamallasi tavalla. 

Itse sekoitin tomusokeria sitruunamehuun ja lisäsin joukkoon hieman keltaista karkkiväriä. Koristeina leivontahyllystä löytyneitä värikkäitä kakunkoristeita. Jos ei halua yhtä kirpakkaa päällistä kannattaa osa nesteestä korvata vedellä. 

"MD" osa 1

Koska tällä kertaa ei ollut valmista henkilöä jonka pukeutumista olisi pyritty "matkimaan" piti hahmolle keksiä jokin työnimi jota voisi käyttää. Työnimeksi tuli sitten lopulta MD eli Miss Drag, koska tarkoitus on tehdä perinteinen "yliampuva ja -naisellinen" asukokonaisuus. Tuttavallani oli ajatuksena, että valmistamme takin sekä sen alle lyhyen paljettimekon. Väritys toiveena oli pinkki. 

Oli mielenkiintoista kun aloin googlettaa sanoja drag queen tuli vastaan paljon kasvokuvia, mutta ei varsinaisesti vaatetusta esitteleviä. No eipä sanat drag queen costumes tuottanut sen kummempaa tulosta. Joten poimin joukosta muutaman inspiraatio kuvan: 

Tuttavani hyväksyttyä luonnoksen lähdin metsästämään kankaita. Olimme päätyneet satiiniin ja Eurokankaasta löytyikin kaunis siniseen vivahtavaa pinkkiä satiinia. Valitettavasti paljettikankaiden kanssa ei sitten ollutkaan yhtä hyvää onnea. Heillä oli ainoastaan kahta paljettikangasta tarjolla ja koska mustan-ruskea kangas ei oikein mielestäni sopinut pinkin satiinin kanssa, joten näiden kanssa sitten lähdin sieltä.

Seuraavaksi olikin sitten metsästettävä lisätarvikkeet. Ja täytyy sanoa, että harvoin sitä joutuu oikeasti näin paljon etsimään sopivaa vetoketjua. Juu kyllä avovetoketjuja löytyy ja sopivalla pituudellakin, mutta ilmeisesti vaaleanpunainen on väri joka ei ole suosittu. Käytyäni läpi Eurokankaan valikoimat sekä muutaman ompelutarvikkeita myyvän liikkeen löytyi lopulta lähes sopiva Punaisesta Langasta. En kuitenkaan saanut 6mm:stä vaan jouduin tyytymään 4mm:n. Ja hintakin oli mielestäni aika korkea (7,70€), mutta joskus "pakon edessä on joustettava. Pilailupuodista löysin sitten höyhenpuuhkan. Valinta pinkin ja vaaleanpunaisen välillä oli vaikea sillä pinkki olisi sopinut paremmin takkiin, mutta vaaleanpunainen taas sopi paremmin paljettimekkoon. Lopulta päädyin vaaleanpunaiseen, sillä se yhdistää mekon värityksen takkiin ja on "yliampuvampi", kuin pinkki olisi ollut. 

Päädyin aloittamaan mekosta, sillä koska olimme jo aiemmin valmistaneet Tina Turnerille lyhyen paljettimekon, oli minulla vanhat kaavat valmiina joita saatoin käyttää. Pienenä vinkkinä, jos et ole aiemmin n paljettikangasta käsitellyt niin leikkaamiseen ei kannata käyttää parhaimpia kangas-saksia, sillä paljetin tekevät todella ikävää jälkeä saksille. Leikkaamisen jälkeen olikin edessä se ikävin homma, riipiminen eli saumavarojen puhdistaminen. Tämä vaihe joka tuntuu turhalta helpottaa ompelemista ja sovituksissa mahdollisesti tulevien muutosten tekoa. Ja tältä kappaleet sitten näyttivät yhteen ompelun jälkeen.

Tästä sitten jatketaan sovituksella ja saumojen paikkaamisella.
Lisää osassa 2.