Viimein vyöprojektini alkaa olla siinä pisteessä, että siitä voi jo alkaa puhua vyönä, on aika alkaa miettiä varsinaista pukua. Leirin sivuilla oli teemasta mainittu näin:
" Kevään tanssileirin teemana on keskiaika. Lauantaina järjestetään historialliset pidot, joihin vierailta toivotaan keskiaikais/renessanssiaikaista pukeutumista. Keskiajaksi määritellään aikakausi joka alkaa 500- luvulta ja päättyy vuoden 1520 tienoille"
Itse henkilökohtaisesti pidän enemmän luokitelmasta jossa keskiajaksi rajataan vuodet n.500 - 1400, vaikka suomessa sen katsottaisiinkin päättyneen vasta 1570. Renessanssin aikaiset puvut ovat kyllä todella kauniita, mutta päädyin keskiaikaiseen asuun koska uskon omaavani sille hieman enemmän käytöä.
Ok. Keskiaika siis valittu, mutta koska keskiaika voidaan jakaa kolmeen eri "aikaan" eli varhaiskeskiaikaan, sydänkeskiaikaan ja myöhäiskeskiaikaan ja koska jokaisella ajalla on hieman erilaiset tyylisuunnat niin piti päättää minkä ajan puku lähden tekemään. Hyvin karkeasti sanottuna; mitä pidemmälle keskiajassa menee sitä istuvampia vaatteet olivat, koska sakset ja käsityöläisten taidoit kehittyivät sekä ristiretkeläiset toivat napit vaatteisiin. Surffailtuani netissä aloin kallistua entistä enemmän tyylillisesti myöhäisempään keskiaikaan, sillä halusin jotakin "juhlallisempaa", mutta ajatus ahtautumisesta vartalonmyötäiseen asuun ei oikein kiehtonut. Myös muutama pikku seikka aiheutti päänvaivaa ja joihin olisi löydettävä ratkaisu...
1. Siinä missä keskiajalla vaatekertojen tehtävä oli pitää henkilö lämpimänä kylmissä linnoissa, ei minulla ole sitä ongelmaa. Kokeneempi tanssijoita kuunneltuani olen ymmärtänyt, että tansseissa tulee aina kuuma vaikka olisi kuinka kevyttä ja hengittävää päällä.
2. Keskiajan naisen puvun helmat peittivät jalat ja usein puku saattoi jopa laahata maata. Laahaava helma ei oikein toimi vauhdikkaiden tanssien kanssa ja näin vielä aloittelevalla tanssijalla jo pitkä helmakin saattaa aiheuttaa kompastumisriskin.
3. Keskiajalla pukujen materiaalina käytettiin pääsääntöisesti villaa sekä pellavaa, joiden väritys aikaansaatiin kasvivärjäyksellä. Teollisestivärjättyjen aikakauden kankaista menevien materiaalien metsästämiseen voi mennä aikaa ja rahaa. Ja molemmat ovat minulla rajalliset.
4. Monissa aikakauden puvuissa näkee nyörityksiä selässä, hihoissa tai kyljissä. Aatelisnaisilla oli palvelijat avustamassa pukeutumisessa, mutta minulta tämä ylellisyys uupuu.
Jonkin aikaa asioita punnittuani tulin siihen tulokseen, että oikaisen siinä missä tarvitsen, mutta yritän pysyä ajalle uskollisena siinä missä pystyn. Päädyin ajatukseen, että valmistan yksinkertaisen bliaut:n sekä aluspuvuksi kirtlen. Nyt edessä on vain se suurin työ, puvun valmistaminen...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti